Opiskelijan ajatuksia järjestöjen merkityksestä

Järjestöjen palvelut osaksi hyvinvoinnin ekosysteemiä - työtä ja osallisuutta nuorille (Jobi) -hankkeen järjestöille suunnatun kyselyn osuus on saapumassa päätökseensä. Pääsin sosiaalialan opiskelijana osallistumaan kyselyn laatimiseen ja vastausten purkuun. Samaan aikaan suoritin myös kolmannen harjoitteluni ikäihmisten parissa, ja näistä syntyneet oivallukset kulkivat käsi kädessä.

Minut yllätti se, miten kattavaa yhdistystoiminta Kaakkois-Suomessa onkaan, vaikka lukemani kuvaukset vasta raapaisivat yhdistyskentän pintaa. Harrasteryhmiä on muitakin kuin vain junioreista kilpailevat jääkiekko- ja salibandyseurat, laulua ja teatteria löytyy kaikenikäisille, ja oman kotiseudun historiaan pääsee syvälle monen yhdistyksen kautta.

Samanaikaisesti sain oppia, miten tärkeitä yhteistyökumppaneita järjestöt ovat julkiselle sektorillemme. Tässä taloustilanteessa resurssit ovat rajalliset niin valtiolla, kunnalla kuin yksittäisellä ihmiselläkin, eikä aina kyetä tarjoamaan sitä apua, joka hyödyttäisi toista parhaiten. Tällöin yhdistykset ja järjestöt tarjoavat köyden, johon tarttua – ystävätoimintaa, vertaistukea, ylimääräisen käsiparin arjen askareisiin.

Voin vain kuvitella, miten monen palvelukodissa asuvan päivää vapaaehtoiset ovat käyneet värittämässä kahvitteluseuralla tai runonlausunnalla, moniko yksinäinen on liikuntakaverin rohkaisemana astunut kotinsa ulko-ovesta ulos tai lapsi löytänyt elämäänsä yhden turvallisen aikuisen lisää paikallisesta kerhosta. Ennen kaikkea keitä kaikkia onkaan autettu jaksamaan jo sillä, että yhdistyksestä on löytynyt tunne siitä, ettei ole tilanteensa kanssa yksin?

Nämä eleet ja niiden merkitys jäävät usein huomaamatta silloin, kun emme itse apua tai palveluita kaipaa. Kohtaamiset rajoittuvat siihen, että näemme yhdistykset markkinoilla jakamassa ilmapalloja, keräyslippaan kaupassa ja naapurin lapset myymässä urheiluseurojen kalentereita. Ehkä tunnistamme järjestön nimen, mutta emme tarkalleen tiedä mitä se tekee.

Toivon, että tämä hanke auttaa osaltaan tuomaan yhdistys- ja järjestötoimintaa näkyvämmäksi. En usko, että vapaaehtoistyöhön lähdetään kiitoksen perässä, mutta sen nämä ihmiset ansaitsevat.

Marianne, sosionomiopiskelija, Saimaan ammattikorkeakoulu