keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Houkuttelevuutta, väriä ja Somea lisää vapaaehtoistyön markkinointiin!

Saimian sosionomit kokeilivat ja sovelsivat Jobi-hankkeessa ihan uutta, liiketaloudesta ja markkinoinnista tuttua menetelmää, Mystery Shoppingia. 

Aluksi mietittiin "Brand Awareness" lähtötilannetta: mikä mielikuva järjestöstä on tällä hetkellä? 

Sitten tutkittiin järjestön (ja erityisesti sen paikallisyhdistyksen) nykytilannetta, eli miten järjestö houkuttelee tällä hetkellä viestinnässään vapaaehtoistyöntekijöitä.  

Opiskelijat testasivat myös, miten innokkaasti yhdistys vastaa vapaaehtoistyöhalukkaan nuoren yhteydenottoon. 
Lisäksi ideoitiin ratkaisuehdotuksia: miten järjestö voisi houkutella lisää nuoria toimintaansa? 


Ylhäällä kuvaus erään yhdistyksen nykytilanteesta, alhaalla ratkaisuehdotuksia:
Ja lisää SOMEA!


Miten nuoria houkutellaan vapaaehtoistyöhön?


Meidän sosionomien yksi kevään kursseista oli tämä osallistava työelämäprojekti. Siinä tavoitteena oli selvittää, miten meidän opiskelijat (potentiaaliset vapaaehtoistyöntekijät) näkevät nykyiset järjestöt ja niiden työ/vapaaehtoistyön mahdollisuudet. Me siis yhdessä 3-4 hengen ryhmissä valitsimme jonkin järjestön, jonka toimintaan tutustuimme tarkemmin. Olimme myös yhteydessä järjestöihin. Analysoimme omasta näkökulmasta järjestön nykytilanteen julkisesti saatavan materiaalin sekä yhteydenoton kautta. Tämän jälkeen loimme yhdessä ratkaisuehdotuksia järjestölle asioiden ja näkyvyyden parantamiseksi. Vaihtoehtona oli myös luoda toimintaa esittelevä video. 

Pohtimiamme teemoja olivat mm.
1.    Mitä ryhmä tietää järjestöstä etukäteen?
2.    Mistä julkisista lähteistä järjestöstä löytyy tietoa (verkkosivut, FB, Twitter, Linkedin, esitteet, muut?
3.    Millaisen kuvan järjestö antaa itsestään ryhmän näkökulmasta? (Onko kiinnostava, osaako käyttää kuvia, videoita, tarinoita, kilpailuja jne.)
4.    Millaista kieltä järjestö käyttää?

Koimme ryhmämme kanssa tämän tehtävän ja sen annin todella moniulotteiseksi. Kehittämisideoita oli mielenkiintoista miettiä, sillä meille nykyajan nuorille aikuisille internetin ihmeellinen maailma on niin nykypäivää. On instagramia, facebokkia, periscopea, snapchattia ja vaikka ja mitä. Sosiaalisen median voimaa ei todellakaan voi aliarvioida, ja se kasvaa koko ajan. Monet kokeneetkin työntekijät voivat siis saada oppia markkinointiinsa meiltä nuorilta. Sosiaalisen median kautta tavoittaa helposti etenkin meidät nuoret aikuiset. Meidän ryhmän osalta yhteydenotto järjestöön sujui moitteettomasti, mikä tietenkin luo positiivista kuvaa järjestö- ja vapaaehtoistoiminnasta. Meidän viestiin vastattiin nopeasti, ja kutsuttiin tarvittaessa myös tutustumaan järjestön toimintaan. Siitä kiitos siis heille.

Vapaaehtoissektorin talous eroaa yksityisestä yritystaloudesta siinä, että toimijat eivät tavoittele voittoa. Jos vuotuista voittoa tulee, se sijoitetaan takaisin toimintaan. Organisaatioiden perustana ovat siis yhteiskunnallinen tai eettinen tavoite ja demokraattisuus. Mielestäni on sydäntä lämmittävää, että on olemassa erilaisia järjestöjä lisäämässä osallisuutta ja hyvinvointia yhteiskunnassamme. Niiden arvo on suuri myös syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Itse ainakin henkilökohtaisesti osaan antaa suurta arvoa näille tekijöille, jotka pyyteettömästi välittävät ja pyrkivät tekemään hyvää meidän kaikkien hyväksi. Varsinkin kun globaalissa maailmassa kaikki tuntuu aina pyörivän voiton ja rahan ympärillä. Aitoutta osaan arvostaa aina kun sitä näen ympärilläni ihmisessä ja heidän teoissaan. 

Yhdistysten tarjoama osallisuus, tuki ja palvelut ovat tärkeä osa suomalaista hyvinvointikulttuuria ollen myös merkittävä työllisyyttä edistävä sektori. Järjestösektoreilla on paljon voimavaroja ja mahdollisuuksia käytössään nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjinä ja samalla syrjäytymisen ehkäisijöinä. On tärkeää pyrkiä jatkuvasti kehittämään näitä edellytyksiä kolmannen sektorin toiminnalle, palvelutuotannolle ja mm. vapaaehtoistyön tarjonnan ja tarpeen kohtaamiselle. Kansalais- ja järjestötoiminnan suurin tavoite on tehdä pyyteettömästi hyvää yhteiskuntamme hyväksi.

Kansalais- ja järjestötoiminnassa asiat ja tehtävät ovat tietenkin tärkeitä, mutta olennaisinta on kuitenkin tunne, motivaatio ja halu olla mukana ja toimia oikein. Jos nämä puuttuvat, tavoite voi olla miten tärkeä tahansa, mutta teot jäävät puolinaisiksi. Intohimo sitä asiaa kohtaan, jota yhdessä halutaan tehdä, ratkaisee onnistumisen. Nämä ihmiset tekevät siis varmasti työtä koko sydämellään. Sen olen tämän kurssin aikana saanut nähdä ja oppia.

”Menestyksellinen kansalais- ja järjestötoiminta on tunnetta, intohimoa, läsnäoloa, kumppanuutta, merkityksiä ja sitoutumista. Kansalais- ja järjestötoiminta on tehty ihmisten hyvistä aikomuksista ja konkreettisista teoista. Sitä tehdään yhteisöissä ihmisten kesken ja ihmisten ja yhteisöjen hyväksi.”


 Kirjoittaja: Saimaan amk:n sosionomiopiskelija Reetamari

Sosionomit projektiopinnoissa: Tähtikerhossa pidettiin hauskaa!

 Tähtikerhossa Skinnarilan iltapäiväkerholaiset pääsivät sokerimaalaamaan, luistelemaan, muovailemaan taikataikinaa, laskemaan mäkeä, matkailemaan maailman ympäri, askartelemaan, joogaamaan.... 
Markkinointi onnistui, porukkaa riitti!
Tässä valmistuu herkkuateria




Nam!


Saimian sosionomiopiskelijat Elina, Anna ja Suvi vauhdissa projektiopintopaikassaan Vesaiset ry:n iltapäiväkerhossa Skinnarilan koululla 


Tätä ei kannata syödä..
 Tähtikerho oli alusta loppuun opiskelijoiden ideoima, suunnittelema ja toteuttama "design"!


Tässä Suvin mallisuoritus... ja lapset NIIN tykkäsivät testata ja luoda omia jooga-asanoita!