Olen 28-vuotias terveydenhoitajaopiskelija Saimaan ammattikorkeakoulusta. Olin opintoihini kuuluvassa työharjoittelussa Etelä-Saimaan 4H-yhdistyksessä 11.1.-22.6.2016. Harjoittelun teemana oli hyvinvointi. Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimii Helena Puustinen, joka oli myös harjoitteluni ohjaaja.
Harjoitteluni alussa sain ohjaajaltani muutamia projektiehdotuksia, joista sain valita itselleni mieluisimman. Koska minua kiinnostaa erityisesti lasten ja nuorten ravitsemus- ja liikuntatottumukset, valitsin projektikseni Ruokakoulun. Ruokakoulu – Matskolan on yhteistyöhanke, johon osallistuvat Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC, Folkhälsan sekä Maito ja Terveys ry.
Ruokakoulu toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön avustuksella 2013-2016. Ruokakoulujen käytännön toteutuksesta vastaavat 4H-yhdistykset eri puolilla Suomea. Vuonna 2016 järjestetään 45 ruokakoulua Suomessa, joista Etelä-Saimaan 4H-yhdistys toteutti kolme Ruokakoulua.
Ruokakoulu on päiväleiri 8-12-vuotiaille lapsille koulujen loma-aikoina. Sen pääajatuksena on lisätä lasten ja nuorten tietoja ja taitoa sekä ruoasta että liikkumisesta. Koska harjoitteluni teemana oli hyvinvointi, halusin ottaa mukaan uneen ja lepoon liittyvät asiat. Aiempina vuosina Ruokakoulun toteutus on keskittynyt ruokaan ja liikuntaan.
Sain tehtäväkseni suunnitella ja toteuttaa Ruokakoulun sisällön kesäkuussa 2016 Lappeenrannassa. Vaikka leiriin oli jo olemassa valmis valtakunnallinen konsepti, sain täysin vapaat kädet Ruokakoulun suunnittelulle ja toteutukselle.
Harjoitteluni tavoitteena oli tutustua 4H-yhdistyksen toimintaan, mikä selkeytyi minulle harjoittelun aikana todella hyvin. Suunnittelutyön lähtökohtana oli ottaa huomioon lasten ja nuorten kehitysvaihe, mikä oli haastavaa, mutta todella opettavaista.Tavoitteeni hyödyntää moniammatillista ja monialaista yhteistyötä toteutuivat myös hyvin. Tein yhteistyötä muun muassa 4H-yhdistyksen, sosionomiopiskelijoiden ja Etelä-Karjalan Marttojen kanssa.
Ruokakoulu kokonaisuutena edisti tavoitteideni mukaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä lisäsi ymmärrystäni siihen vaikuttavista asioista. Harjoitteluni kehitti paljon ammatillista kasvuani terveydenhoitajaksi ja lisäsi kykyäni toimia ammatillisesti lasten ja nuorten parissa.
Työ oli hyvin itsenäistä ja ohjaajani luotti minuun ja tekemiseeni täysin. Meidän kemiamme kohtasivat erinomaisesti ja yhteistyömme oli saumatonta. Suunnitteluvaiheessa työskentelin paljon etänä ja tein töitä pääsääntöisesti kotoa käsin. Meillä oli kuitenkin säännölliset tapaamiset ohjaajani kanssa yhdistyksen toimistolla. Sosionomiopiskelijat auttoivat minua esimerkiksi päiväleirin leikkien suunnittelussa. Ruokakoulua suunniteltiin tammikuusta toukokuuhun ja ne toteutettiin kesäkuussa 2016 Kimpisen lukion tiloissa Lappeenrannan keskustassa. Koska olin itse suunnitellut alusta alkaen kaiken Ruokakouluun liittyvän materiaalin ja sisällöt, toimin luonnollisesti Ruokakoulun vastuuohjaajana ja sain avukseni viisi apuohjaajaa.
Ruokakoulun vastuuohjaajalle maksetaan palkkaa, joten tästä syystä myös minut palkattiin tehtävään ja sain tällä tavoin 4H-yhdistyksestä itselleni kesätyöpaikan. Ruokakoulu oli todella onnistunut ja se tulee jatkumaan koulujen loma-aikoina. Seuraava toteutus on lasten syyslomalla ja minulle on tarjottu mahdollisuutta ohjata halutessani myös tulevat Ruokakoulut Lappeenrannassa.
Mirkan harjoittelu ja kesätyö Etelä-Saimaan 4H-yhdistyksessä
Etelä-Saimaan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana saan kokea mielenkiintoisia ja haasteellisia hetkiä nuorten kanssa. Yksi tällainen oli, kun tapasin terveydenhoitajaksi opiskelevan Mirkan alkuvuodesta. Pohdin kuumeisesti mitä nuorten työ- ja yrittäjyyskasvatusyhdistys voi tarjota hyvinvointiteemalla terveydenhoitajaopiskelun harjoitteluun kummallekin sopivan kokonaisuuden. Onneksi alkukeskustelumme 4H-yhdistyksen mahdollisuuksista oli avointa ja rakentavaa. Tuloksena syntyi lasten hyvinvointiin liittyvät Ruokakoulut Lappeenrannassa.
Mirkan harjoittelutehtävänä oli tuottaa valtakunnalliseen konseptiin lasten hyvinvointiin liittyvät lappeenrantalaiset teemat- kala ja kasvikset ruokareseptit valmistusohjeineen, lasten liikkumiseen ja uneen liittyvät materiaalit sekä toteutuksen aidossa tilanteessa. Toimivuus testattiin heti koulujen päätyttyä kolmessa Ruokakoulussa, joihin osallistui 37 7-12 vuotiasta tyttöä ja poikaa. Lasten ja heidän vanhempiensa antamissa palautteessa Ruokakoulut onnistuivat hienosti.
4H-kasvatusajattelu perustuu tekemällä oppimisen käytännönläheiseen pedagogiikkaan. 4H-järjestön kasvatusajattelun perustana on yhdysvaltalaisen filosofin, kasvatusteoreetikko John Deweyn (1859–1942) ”learning by doing”. Deweyn kasvatusajattelussa korostuu tekemällä oppiminen, jonka keskeisiä piirteitä ovat toiminnan tarkoitus, aidot tilanteet ja ympäristöt. Oppiminen perustuu aikaisemmin koettuun ja opittuun ja koettu muodostuu vuorovaikutuksessa oppimiseen käytetyn aineiston ja muiden ihmisten kanssa. Ruokakoululaiset, apuohjaajat ja Mirka saivat yhdessä aikaan hyvinvointia tekemällä oppien aidoissa tilanteissa ja opetuskeittiöissä.
Mirka suoriutui 222 tunnin harjoittelujaksosta kiitettävästi. Harjoittelu oli kuin projekti- hyvin tehdystä suunnitelmasta toteutukseen ja lopetukseen. Mirka oli luotettava, ahkera, joustava, ammatillisesti asioista selvää ottava ja itsenäiseen työhön kykenevä. Hän toimi esimerkillisen hyvin 6-12 vuotiaiden lasten ja 15-17 vuotiaiden apuohjaajien vastuuohjaajana. Kyllä meillä on hienoja nuoria! -oli tunnelmani viimeisten ruokakoululaisten ja heidän vanhempiensa lähdettyä perhepäivälliseltä.
Kannustan yhdistyksiä ottamaan nuoria harjoittelujaksoille ja tarjoamaan kesätyömahdollisuutta. Etelä-Saimaan 4H-yhdistyksellä on tästä hyvä esimerkki. Kiitos Mirka!
Helena Puustinen, toiminnanjohtaja
